epensihoito.net sivuston uutiset Sivuston uutiset EPSHP Johtajan blogi: Ensihoidon kuntakäynnitEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja, Jaakko Pihlajamäki kirjoittaa:
Olemme kiertäneet tällä viikolla yhteistoiminta-alueita selittämässä kuntapäättäjille ensihoidon palvelutasopäätöstä, joka sairaanhoitopiirin on tehtävä. Käyty on Alavudella, Ilmajoella ja Kauhavalla. Ensi ja seuraavalla viikolla ovat vuorossa loput yhteistoiminta-alueet.
Ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 1.1.2013 terveydenhuoltolain määräysten vuoksi.. Uudistuksen tavoitteena on saattaa sairaanhoitopiirin alueen kuntien väestön saamat ensihoitopalavelut samantasoisiksi riippumatta asuin kunnasta. Ihan täydellistä tasa-arvoa ei tule eikä voi tullakaan: haja-asutusalueilla ambulanssin tulo kestää kauemmin kuin kuntakeskuksissa myös tulevaisuudessa. Mutta jokaisessa kuntakeskuksessa ambulanssi tavoittaa potilaan suurin piirtein yhtä nopeasti.
Tämä tavoiteltava taso määritetään palvelutasopäätöksellä. Olemme ajatelleet, että päätös on niin merkittävä, että se on syytä tehdä sairaanhoitopiirissä valtuustotasolla. Palvelutasopäätöksessä otetaan kantaa siihen, kuinka monta prosenttia todella kiireellisissä tapauksissa (A ja B -kiireellisyysluokat) tavoitetaan 8 minuutissa ja 15 minuutissa kuntakeskuksissa, kuntakeskuksen ympäristöalueilla ja haja-asutusalueilla. Olemme esittäneet, että kuntakeskuksissa 70 %.ssa tapauksia ambulanssi tai ensivasteyksikkö (paloauto) olisi potilaan luona silloin kun hälytyksestä on kulunut 8 minuuttia ja 90 %:ssa 15 minuutin puitteissa.
Tällaiset luvut edellyttävät sitä, että maakunnassa on 15 autoa jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Lisäksi kymmenen autoa on päivä- ja ilta-aikaan välittömässä lähtövalmiudessa. Auton pitäisi olla liikkeellä minuutin kuluessa hälytyksestä. Tavoite ei ole utopistinen, sillä Seinäjoki ja Lapua pääsevät jo tällä hetkellä näihin lukuihin varsinkin keskustaajamiensa osalta. Monissa kunnissa kuitenkin erityisesti yöaikainen palvelutaso jää selvästi heikommaksi. Tämä johtuu siitä, että useat ambulanssit tällä hetkellä ovat öiseen aikaan 15 minuutin lähtövalmiudessa. Itse asiassa autojen määrä ei kasva, vaan muutos on lähtönopeudessa.
Maakunnassa on vuosittain 43 000 ensihoitotehtävää (v. 2010). Näistä 20 - 30 % on todella kiireellisiä, mutta loputkin ovat sellaisia, että ambulanssin pitää paikalle lähteä. Osa hälytyksistä on sellaisia, että potilasta hoidetaan sairastumispaikassa ja kuljetusta ei tarvita lainkaan tai esimerkiksi käynti keskussairaalan päivystyspolilla jää pois ja potilas pääsee suoraan jatkohoitopaikkaansa. Tällaisen hoitotoimenpiteitä sisältävän ensihoidon osuus tullee kasvamaan. Lisäksi ambulansseille tulee erilaisia hoidollisia potilassiirtoja eri laitosten välillä. Tämän tehtävämäärän toteuttaminen edellyttää tuota n. 25 auton kapasiteettia.
Uutena elementtinä lain laatija on edellyttänyt ensihoidon kenttäjohtajajärjestelmän luomista sairaanhoitopiireihin. Ensihoidossa on jatkuvasti työvuorossa yksi kenttäjotaja, joka sitten käytännössä huolehtii, että palvelutaso hänen työvuoronsa aikana toteutuu. Se edellyttää tehtävien jonottamista, tehtävien jakoa autoille sekä sitä, etää kun joltakin alueelta ambulanssi poistuu esimerkiksi yliopistosairaalakeikalle, muiden autojen avulla huolehditaan, ettei sillekään alueelle jää ambulanssityhjiötä, joka vaarantaisi potilaiden saavutettavuuden.
Ehdotettu järjestelmä nostaa ensihoidon kuntakustannuksia n. 5,5 milj. eurosta n. 8,6 milj.euroon. Nousu johtuu ennen muuta valmiustason nostamisesta yöaikana. Myös päiväaikainen palvelutaso kokonaisuutena katsoen paranee jonkun verran ja kenttäjohtajajärjestelmä on uusi kuluerä. Kustannuksia tulee henkilöstömäärästä; ajothan eivät suoraan uudistuksen johdosta lisäänny. Pikemmin päinvastoin, ajojen määrä ehkä lähtee alenemaan, kun ensihoito muuten kehittyy sisällöiltään.
Kunnat ovat kritisoineet erityisesti kustannusten kasvua. Tosiasia on, että tässä tapauksessa laatu myös maksaa. Se, mitä myös olemme halunneet viestittää, on tosiasia, että paremmin toteutunut ensihoito sitten osaltaan säästää sairaala ja poliklinikkakustannuksia. Valitettavasti tutkimusdataa meillä ei tästä juurikaan ole, mutta näin asia loogisesti on. Ensihoidostakin varmasti jossain vaiheessa alkaa tulla vaikuttavuustutkimuksia, kunhan uudet järjestelmät saadaan toimimaan.
Tähän mennessä tehdyt kolme kuntakäyntiä ovat olleet aika erihenkisiä. JIK:ssä, jonka kuntien kustannukset nousevat uudessa järjestelmässä varsin voimakkaasti, ei suunnitelmalle kiitosta antanut. Päin vastoin, tuli mieleen ihan 90-luvun kuntakäynnit, joilla yleensä tuli se tunne, että me sairaanhoitopiirissä tuhoamme kuntien talouden ja senkin vielä teemme väärällä tavalla. kaksineuvoisen kunnat olivat lähes tyytyväisiä ja antoivat vihreätä valoa. Näiden kuntien kohdalla palvelutaso nousee ja kustannukset pikemmin alentuvat, joten tyytyväisyyden ymmärtää. KuusTK:n alueen neuvottelutilaisuus sijoittuu jonnekin näiden keskimaastoon: kriittistä vaan ei tyrmäävää.
By A Web design Company
