Etelä-Pohjanmaan ensihoito

Länsi-Savossa kirjoitettiin 13.1. pelastushelikopteri Ilmarin siirtymisestä ensi kesänä Kuopioon. Teksti kaipaa täsmennyksiä.

Siirron perusteet vaikuttavat älylliseltä epärehellisyydeltä. Koptereiden siirtymistä suuriin kaupunkeihin perusteltiin FinnHemsin itse itselleen teettämässä tutkimuksessa sillä, että 30 minuutin lentoajalla saavutetaan 70 prosenttia väestöstä. Kuulostaa hyvältä?

Asia muuttuu hieman toisenlaiseksi, jos otetaan huomioon seuraavat tosiasiat: lääkäritasoinen ensihoidon apu tai vaikuttavuus on olematon silloin, kun potilas pystytään kuljettamaan potilaan kohtaamisen jälkeen parinkymmenen minuutin sisällä hoitavaan sairaalaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa mainitusta 70 prosentista pystytään hoitamaan hoitotasoilla ensihoitohenkilöstöllä ja ambulansseilla ilman lääkärihelikopteriakin nimenomaan suurissa kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Sijoittamalla kopterit suuriin kaupunkeihin kohdistetaan siis hoidon kärki sellaiseen potilasjoukkoon, jotka jo nytkin saavat suhteellisen hyvää hoitoa. Järjestelmä siis vahvistaa ketjun vahvinta lenkkiä mutta ei heikointa.

Se loppu 30 prosenttia väestöstä, jota kopterit eivät auta, saa sen sijaan entistä huonompaa palvelua mutta kuitenkin maksaa siitä, koska toiminnan rahoitus perustuu verorahoitukseen.

Kysymys ei ole laadun parantamisesta vaan loputtomasta uskosta keskittämisen autuuteen. Keskittäminen yleensä heikentää paikallisia palveluita, mutta ei suinkaan laske palveluiden hintaa.

Maksaa se työn teettäminen muuallakin, ja suurilla yksiköillä on kiusallinen taipumus kasvattaa omaa byrokratiaansa joskus varsin massiivisiin mittoihin.

Myös nyt perustettu FinnHems palvelee myös keskittämisen poliittista tahtotilaa: valtiovalta kerää kunnilta rahat ja keskittää palvelut suuriin keskuksiin.

FinnHemsin toiminta ei ole ilmaista, kuten ei tietysti ollut tukiyhdistysten ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama aiempi toimintakaan.

Yhden lääkärikopterin pelkän lentotoiminnan (ei siis lääkäripäivystyksen) kustannuksilla voisi päivystää kolme ympäri vuorokauden päivystävää ja kumipyörillä liikkuvaa ensihoitolääkäriä.

Kuuden kopterin matematiikalla tämä tarkoittaisi 18:ta päivystävää ensihoitolääkäriä koko maahan. Aikamoinen prosentti väestöä saavutettaisiin tuollakin.

KYS:n johtajaylilääkäri ja FinnHemsin hallituksen puheenjohtaja Jorma Penttinen lupaa avun ilmateitse Mikkeliin 45 minuutissa.

Koska kyse on pelkästä lentoajasta, tuohon aikaan pitää lisätä vielä yleensä 10 minuutin lähtö- ja laskeutumisviive ja vastatuulen vaikutus, noin 5 min (noin 75 prosenttia länsi-etelätuulta Savossa), mikä tarkoittaa Mikkelin sektorilla noin tunnin lentoaikaa ja Mikkelin länsi- sekä eteläpuolella reilusti yli tunnin lentoaikaa.

Tässä ajassa suurin osa potilaista on tavallisella ensihoitoyksiköllä (ambulanssilla) kuljetettu Mikkelin keskussairaalaan. Jorma Penttinen tai Länsi-Savon toimittaja unohti myös mainita sen, että esimerkiksi marras-helmikuun välillä kopteri on suhteellisen vähän ilmassa sääesteiden takia.

Autolla ajaen taas Kuopiosta ajoaika Mikkeliin on maksimaalisellakin maantienopeudella minimissäänkin kesäkelillä 1 tunti 15 minuuttia ja talvikelillä selvästi pidempi.

Päätökset pelastushelikopterien sijoitusten suhteen ovat nyt tehty ja niitä tuskin muutetaan.

Sen sijaan oman alueemme ensihoidon sekä päivystyksemme laatuun on vastaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ilmarin kautta saatu apu heikkenee joka tapauksessa. Sitä tosiasiaa ei muuta mikään.

Heikki Laine

anestesiaylilääkäri, ESSHP
Ilmarin maalaisensihoitolääkäri

Janne Kuusela

ensihoidon vastuulääkäri ESSHP
Ilmarin maalaisensihoitolääkäri

Lähde: Länsi-Savo lehti